Esa Juutilaisen vastauksia kysymyksiin Raamatusta.

Vastaan näihin Raamatun kysymyksiin vain Raamatun sanalla tai faktoilla, jotka ovat todistettavissa. Raamatusta voi olla montaa mieltä, mutta mielipiteillä, jotka eivät perustu Raamattuun, ei ole mitään merkitystä. Moni uskonsuunta sanoo perustavansa oppinsa Raamattuun, mutta todellisuudessa ei olisi monia uskontoja jos kaikki perustaisivat oppinsa kirjaimellisesti Raamatuun.

Montako kirjainta, jaetta ja lukua on Raamatussa?
Raamattu Kansalle käännöksessä on 3 116 480 kirjainta.

Pitäkö paikkansa, että Raamatussa on yli 30 000 lupausta?
Ei se voi mitenkään pitää paikkansa. Raamatussa on 31 102 jaetta, niin se tarkoittaisi, että jokaisessa jakeessa pitäisi olla lupaus. Kaikkea ei kannata uskoa, mitä sanotaan. (Raamatussa on myös 1189 lukua ja 66 kirjaa)

Montako kertaa Raamatussa sanotaan ”älä pelkää”?
Richard Wurnbrant on sanonut laskeneensa Romaniassa vankilassa olleessaan montako kertaa Raamatusta on sanat ”älä pelkää”. Koska häntä on arvostettu hänen vietettyään 21 vuotta vankilassa, niin kukaan ei ole kyseenalastanut tätä väitettä vaan se on uskottu täytenä Raamatun sanana.
Tästä on tullut yksi yleinen väittämä, joka ei pidä paikkansa. Nykyohjelmilla on helppo tarkastaa tämä tietokoneellakin. Luin Raamatun kolme kertaa läpi ja laskin. ”Älä pelkää” löytyy Raamatusta selvästi alle 100 kertaa. Jos lasketaan samassa jakeessa toistuva ja samaa tarkoittavat kohdat, niin niitä löytyy yhteensä vain noin 150 kertaa.

Mikä on Raamatun lyhyin jae?
Yleinen väite on, että Raamatun lyhyin jae on ”Ja Jeesus itki” (Joh 11:35). Kirkkoraamattu 92 versioissa tämä on vielä lyhyempi. Siinä on jätetty sana ”ja” pois. Mutta näinkään se ei ole suomalaisessa Raamatussa lyhyin jae. Tämä väittämä tulee englannin kielisestä Raamatusta, jossa tämä on lyhyin jae. Mutta jakeiden pituus riippuu kielestä ja käännösversiosta.
Suomenkielisessä Raamatussa lyhyin jae on ”Älä tapa” (2. Moos. 20:13 ja 5. Moos. 5:17). Joh. 11:35, ”Ja Jeesus itki”, ei ole suomenkielisessä Raamatussa edes toiseksi lyhyin jae, vaan toiseksi lyhyin on ”Älä varasta” (2. Moos. 20:15 ja 5.Ms 5:19).
Eli voidaan sanoa, että ”Ja Jeesus itki” on vasta viidenneksi lyhyin jae suomalaisessa Raamatussa.

Mikä on Raamatun lyhyin luku?
Raamatun lyhyin luku on Ps 117. (Raamatun pisin luku on Ps. 119)

Mikä on Raamatun keskimmäinen luku?
Mielenkiintoista, että Raamatun lyhyin luku on sama kuin keskimmäinen, eli Ps. 117.

Miten ihminen tulee uskoon?
Uskoon tuleminen periaatteessa niin yksinkertainen asia, että se koituu monelle kompastukseksi. Niin oli minunkin kohdallani. Roomalasikirje 10:10 sanoo: ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.”
Usko on kokonaan Jumalan teko. Jeesus puhui esimerkein miten Jumala etsii ihmistä (Luuk 15:4, 15:8). Silloinkin, kun ihmisellä syntyy kaipaus ja jano Jumalan puoleen, se on Jumalan vaikuttamaa. Usein sanotaan, että löysin Jeesuksen, mutta todellisuudessa Jeesus löysi meidät.
Kun sitten ihmisellä on syntynyt kaipaus Jumalan puoleen, niin Raamattu sanoo Room 10:10: ”sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan”. Kun usko syntyy sydämessä ja ihminen tunnustaa sen suullaan, hän syntyy uudesti ylhäältä, kuten Joh 3:7 sanoo. Uskoon tuleminen on niin yksinkertaista ja kuitenkin usein niin vaikeaa.
Ihminen voi tulla aivan yksinkin uskoon, mutta jos se tuntuu vaikealta, niin on hyvä tietää, että Jeesus sanoi, että Hän on antanut omilleen vallan julistaa synnit anteeksi, Joh. 20: 23. ”Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut. Joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”
Jotkut sanovat, että mitä väliä sillä on mihin uskoo. Jos on vilpitön ja elää hyvän elämän, niin eikö ihminen pelastu? Tosia on kuitenkin, että taivaassa on paljon huonoja ihmisiä ja helvetissä paljon hyviä ihmisiä, koska vain usko Jeesukseen voi pelastaa ihmisen. Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua, (Ap.t. 4:12).

Mikä on kasteen merkitys? Miksi pitää käydä kasteella jos sydämen usko ja suun tunnustus riittää?
Eri kristinuskon haaroilla on erilainen käsitys kasteen merkityksestä. Mutta oleellista on mitä Raamattu sanoo kasteesta. Ensinnäkin Jeesus kävi kasteella. Kun Hän haluisi, että Johannes kastaja kastaa Hänet, Johannes esteli. Johanneksen kaste oli nimittäin parannuksen kaste (esim. Matt 3:11). Mutta Jeesus sanoi Johannekselle: ”Salli se nyt, sillä näin meidän sopii täyttää koko vanhurskaus.” Silloin Johannes suostui siihen.
Jeesus oli kaikessa esikuva meille. Hänen ei olisi tarvinnut mennä kasteelle, mutta Hän teki sen esikuvana meille.
Raamattu sanoo kasteesta seuraavia asioita:
– Meidät on kasteen kautta haudattu kuolemaan (Room. 6:4-7)
– Kristukseen kastetut ovat pukeutuneet Kristukseen (Gal. 3:27)
– Meidät on haudattu (vanha elämä) Jeesuksen kanssa kasteessa (Kol. 2:11-12)
– Samoin kuin vesi pelasti Nooan vertauskuvana, se pelastaa meidätkin.
Kaste on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta (1.Piet. 3:21)
– Punaisen meren poikki kulkeminen oli vertauskuva kasteesta. Samoin kuin meri pelasti israelilaiset, niin kastekin meidät. (1.Kor. 10:1-2 ja Hepr. 11:29)
– Mark 16:16. Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu, mutta joka ei usko, se
tuomitaan kadotukseen.
Raamattu ei sano, että joka on kastettu, se pelastuu vaan joka uskoo ja on kastettu, se pelastuu. Toisaalta Raamattu sanoo, että Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan, (Room. 10:10).
Mistä kaste siis pelastaa ihmisen? Raamatussa Egypti kuvaa tätä maailmaa, Punaisen meren ylitys kuvaa kastetta. Kaste siis pelasti israelilaiset tästä maailmasta. Ymmärsin tämän, kun olin tullut uskoon ja menin kasteelle. Siihen asti, kun menin kasteelle vanhat kaverini yrittivät ylipuhua minua luopumaan uskosta. Kun kerroin heille, että olin mennyt kasteelle, tuli syvä hiljaisuus. Sitten yksi vääräleuka sanoi: ”Sääli, sinne meni hyvä mies.”
(=Kaislameri. Raamatussa puhutaan myös Puanisen meren ylityksestä, mutta todellisuudessa meri, jonka israelilaiset ylittivät Mooseksen johdolla, oli Kaislameri. Se, että Raamatussa puhutaan myös Punaisesta merestä johtuu siitä, että ennen Kaislameri ja Punainen meri olivat samaa merta, Valitut Palat, Raamatun maailma)
Kaste erottaa (pelastaa) meidät tästä maailmasta. Se on kuolemista entiselle elämälle. Se on julkinen tunnustautuminen Jeesuksen seuraajaksi, jossa pukeudumme Jeesukseen ja hautaamme entisen elämän julkisesti tunnustautumalla Jeesuksen seuraajaksi.
Raamatussa ei missään puhuta valelukasteesta vaan ainoastaan upotuskasteesta. Raamatussa sana kastaa tarkoittaa kastaa upottamaista. Valelukastetta on perusteltu sillä, että jossain Raamatun kohdissa (esim. Luuk. 11:38) on käytetty peseytymisestä samaa sanaa (baptidzo=kastaa upottamalla) kuin kasteesta. Tämä selitys on kyseenalainen, koska kyse on näissäkin kohdissa käsien uppottamisesta veteen.
Raamatussa ei myöskään ole yhtään kohtaa, jossa sanottaisi, että on kastettu jonkun uskoontulleen lapsi tai joku muu perheenjäsen kuin uskoontullut. Raamattu tuntee vain uskovien upotuskasteen.
Raamatussa ei myöskään ole yhtään kohtaa, jossa mitenkään viitattaisiin siihen, että kasteessa tapahtuisi jotain näkymättömän suojan saamista tai vastaavaa. Kaste oli Jeesuksen aikana yleinen tapa sitoutua johonkin lupaukseen. Siis ihmiset ottivat kasteen muistakin syistä kuin uskoon tulon merkiksi.
Johanneksen kaste oli kaste parannukseen. Hänkin kastoi upottamalla. Tämän todistaa paitsi sana (baptidzo) myös se, että Joh. 3:23 sanoo: Myös Johannes kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä. Ihmiset tulivat ja antoivat kastaa (baptidzo) itsensä.
Room 10:10 sanoo: ”sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan”. Kaste ei siis pelasta ihmistä synneistä vaan tästä maailmasta. Jeesus sanoi ryövärille, joka naulittiin ristille Jeesuksen vierellä: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa,” (Luuk. 23: 43).
Ihminen ei tarvitse kastetta päästäkseen taivaaseen vaan päästäkseen eteen päin uskonelämässä.
Ajatus siitä, että lapsi ei pääse taivaaseen, jos hän kuolee heti synnytyksen jälkeen, ellei hänelle anneta hätäkastetta, ei ole raamatullinen. Lapsi, joka ei ole ehtinyt tehdä syntiä, ei voi joutua kadotukseen. Ihminen ei voi tehdä syntiä ennen kuin hän on oppinut erottamaan hyvän ja pahan. 

Miksi sitten uskoon tulo on joskus niin vaikeaa?
On totta, että joillekin uskoon tuleminen tapahtu vain oivalluksena ja toiselle se on suurta taistelua. Minulle henkilökohtaisesti se oli vaikeaa vaikka Jumala oli ilmestynyt minulle. Luulen, että minun kohdalla se johtui siitä, että olen niin kriittinen kaikissa asioissa ja yritin tulla uskoon ymmärryksen kautta. Mutta toisaalta ihminen ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta taivaasta. Jos yrittää tulla uskoon omilla teoilla tai omin voimin, se ei onnistu.
Uskoon tuleminen alkaa sydämen uskosta ja siitä, että tunnustaa sen suullaan. Tämän jälkeen Pyhä Henki alkaa muuttamaan ihmista. Joskus tarvitsemme vahvan alun uskonelämälle, että me itse pystymme luottamaan siihen, että tästä se alkoi. Raamattu sanoo, että uskoville (seurakunalle) on annettu valta julistaa synnit anteeksi, (Matt. 16:19). Ihminen voi siis tulla yksinkin uskoon, mutta jos on epävarma kannattaa pyytää uskovaa julistamaan synnit anteeksi. San. 28:13. Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Tässä ei niinkään tarkoiteta, että meidän pitäisi luetella kaikki syntimme vaan ajatus on, että me tunnustamme Jumalalle olevamme syntisiä. Jotkut ovat käsittäneet, että kaikki synnit pitäisi käsitellä erikseen. Tämä ei kuitenkaan ole kenellekään mahdollista.

Pitääkö ajatus kerran pelastettu aina pelastettu paikansa?
Ei pidä paikkaansa. Raamattu sanoo, että meidän nimemme voidaan ottaa myös pois Elämän Kirjasta, (Ps. 69:29, Ilm. 3:5). Jaak. 5:19-20. sanoo Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen saa hänet palaamaan takaisin, niin tietäkää, että se, joka palauttaa syntisen hänen harhateiltään, pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.
Mutta on kyllä totta, että Pyhä Henki vetää takaisin ihmistä, joka on langennut ja lähtenyt väärille teille. Mutta ihminen voi myös paaduttaa sydämensä niin paljon, että ei enää osaa tehdä parannusta.

Jos Jumala antaa anteeksi, miksi Hän sitten kurittaa?
Ihmiset usein sekoittavat anteeksi antamisen ja kurittamisen. Hepr. 12: 6. Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa.
Jokainen ymmärtää, että ruoskii on tässä vertauskuvallinen. Jos Jumala antaisi aina vain anteeksi ilman seuraamuksia, se paaduttaisi uskovan.
Kuitenkin Raamattu sanoo: Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa ikuisesti.
Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä maksa meille pahojen tekojemme mukaan.
Sillä niin korkealla kuin taivas on maan yllä,niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin Herrakin armahtaa niitä, jotka häntä pelkäävät.
Sillä hän tietää, millaista tekoa me olemme, (Ps 103:9-14).

Kuinka monta kertaa ihminen voi saada syntinsä anteeksi?
Isä Meidän rukouksessa Jeesus käski rukoilla: Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme, (Matt. 6:12). Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja kysyi: ”Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?” Jeesus vastasi hänelle: ”Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän, (Matt. 18:21-22). Jos meidän on annettava ”rajattomasti” anteeksi, niin eikö sitten Jumalakin. Ongelma on vain siinä, että jos ihminen elää synnissä, hän ei voi saada anteeksi. Ja jos ihminen lankeaa jatkuvasti, hän paatuu eikä enää edes tule synnin tuntoon. Tällöin alkaa selittelyt ja puolustelut.
On hyvä kuitenkin muistaa, että lopulta Jumala on kuitenkin jokaisen tuomari, eikä meillä ihmisillä ole oikeutta tuomita muita.

Hepr. 6:4-6 sanoo: Mahdotontahan on uudistaa parannukseen niitä, jotka kerran ovat päässeet valoon, maistaneet taivaallista lahjaa ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä, maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia mutta ovat luopuneet. He näet itse uudestaan ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häpäisevät häntä julkisesti.
Tarkoittaako tämä sitä, että luopio ei voi koskaan uudistua?
Kirkkoraamattu 1992 sanoo: ”Mahdotontahan on auttaa niitä…” (Tässä on tulkittu Raamattua, mutta ehkä tällä kertaa oikeaan suuntaan. Yleensä en luota Kirkkoraamattu 1992 käänökseen. Se perustuu liikaa ihmismielipiteille ja erilaisille tulkinnoille.)
On hyvä muistaa, että samoin kuin uskoontulo, niin uudistuminenkin on Jumalan teko. Jeesus sanoi, että vain Pyhän Hengen pilkka on sellainen synti, jota ei voi saada anteeksi, Matt 12:31-32: Sen tähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.
Jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se annetaan hänelle anteeksi. Mutta jos joku puhuu Pyhää Henkeä vastaan, sitä hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa.” On sanottu, että tämä kohta (Hepr. 6:4-6) on ollut alkuseurakunankin aikana kuuma kysymys. Kun uskovia alettiin vainota, heitä pakotettiin eri tavoin pilkkaamaan Pyhää Henkeä, koska vainoojat tiesivät kyllä tämän Jeesuksen sanan. Näin luopuneet, jotka halusivat myöhemmin saada anteeksi käsiteltiin tapauskohtaisesti. Onhan selvää, että jos ihmistä kidutetaan kohtuuttomasti, hän voi sanoa mitä vain. Sanoja ei oikeastaan ole kidutettava vaan kiduttaja.
Raamatussa ei ole selvää kohtaa, jossa puhuttaisiin luopion uudistumisesta. Mutta Jobin kirjassa on mielenkiintoinen kohta. Job. 33:23-26. Jos hänen puolellaan silloin on enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, niistä, jotka ilmoittavat ihmiselle, mikä on oikein,
niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: ’Päästä hänet joutumasta hautaan, minä olen saanut lunastusmaksun.’ Silloin hänen ruumiinsa uhkuu nuoruuden voimaa, hän palaa takaisin nuoruutensa päiviin.
Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala on hänelle suosiollinen. Hän saa riemuiten katsella Jumalan kasvoja. Näin Jumala palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Hän laulaa nyt muille ihmisille: ’Minä tein syntiä ja vääristin oikeuden, mutta minulle ei maksettu samalla mitalla. Hän pelasti minut joutumasta hautaan, ja henkeni saa katsella valoa.’
Jumala tekee kaiken tämän miehelle kaksi, jopa kolmekin kertaa
palauttaakseen hänet haudasta ja antaakseen elämän valon loistaa hänelle.
Tämä oli Elihun puheenvuorosta. Elihu oli ainoa Jobin ystävä, jota Jumala ei tuominnut. Elihun puheet ovat esikuvaa siitä, miten Pyhä Henki toimii ja puhuu. Elihun puheenvuoro valmisti Jobin kohtaamaan Jumalaa. Tässä ei siis puhuta etsikkoajasta tai ajasta, jolloin Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen vaan uudistuksesta.

Voiko ihminen tulla uskoon muuloinkin kuin silloin, kun Jumala erikoisesti kutsuu? Olen kuullut, että Raamattu sanoo, että Jumala kutsuu ihmistä kaksi tai kolme kertaa.
Kuten edellisessä vastauksessa käy ilmi tämä on yksi väärin ymmärretyista Raamatun paikoista. Ehkä kaikein useiten väärin siteerattu raamatunpaikka. On totta, että ihmislle, kuten myös kansakunnilla, on erityisiä etsikkoaikoja. Kuitenkaan se ei tarkoita, etteikö ihmiset voisi muuloin tulla uskoon.
Etsikkoajassa on kysymys siitä, että Jumala erityisellä tavalla kutsuu ihmisiä. Tällaisia etsikköaikoja on usein eri kansakuntien kohdalla ollut etenkin ennen kuin vaikeat ajat ovat tulleet, esim. Aramean kansanmurha.
Kuitenkin, kun Jeesus kuoli ristillä, Hän avasi taivaan ovet uskoon tulemiseen. Ei ole sellaista aikaa, jolloin ihminen ei voisi tulla uskoon. Jos koet, että Jumala ei enää kutsu sinua erityisellä tavalla, niin tule sillä vanhalla kutsulla. Se on voimassa.

Voiko ihminen päästä taivaaseen vaikka häntä ei olisi kastettu ollenkaan, ei lapsikasteella eikä uskovien upotuskasteella?
Kyllä voi. Raamattu osoittaa, että kaste ei vie ihmistä taivaaseen vaan usko Jeesukseen. Ryöväri meni ristiltä Jeesuksen kanssa Paratiisiin, kun hän tunnusti uskonsa Jeesukseen vaikka häntä ei ollut kastettu. Uskonelämässä eteen päin pääsemisessä kaste on tärkeä.

Raamattu sanoo, että kun joku perheenjäsen tulee uskoon, niin koko perhe pelastuu. Miksi näin ei käy aina?
On hyvä erottaa, mitä Raamattu kertoo tapahtuneen ja mitä Raamattu opettaa. Raamattu ei opeta, että kaikki perheenjäsenet tulevat uskoon, jos joku tulee. Paavali sanoi Korneliukseelle: Hän puhuu sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, sinä ja koko sinun perhekuntasi’, (Ap.t. 11:14.). Myöhemmässä tapauksessa Paavali sanoi vanginvartijalle: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi, (Ap.t. 16:31).
Nämä paikat olivat rema-sanoja näille henkilöille. Rhema tarkoittaa henkilökohtaista sanaa. Vastaavasti logos tarkoittaa kirjoitettua Raamatun sanaa. Raamattu ei opeta, että ihmiset pelastuvat perhekunnittain. Mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi? (1.Kor. 7: 16.) Tämä on Raamatun opetusta. Toki voimme rukoilla perhekuntiemme puolesta ja uskon, että Pyhä Henki vetää ihmisiä pelastukseen rukouksen kautta ja Pyhä Henki puhuttelee perheenjäseniä uskoon tulleiden kautta.
On myös hyvä huomata mitä Paavali ”oikeasti” sanoi vanginvartijalle: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut”. Siis pelastuminen oli vanginvartijallekin ehdollinen. Paavali sanoi, että jos hän uskoo, hän pelastuu. Sama päti hänen perhekuntaansa. Ei edes hänelle luvattu, että perhekunta pelastuisi hänen uskollaan.
Paavali sain näissä tilanteissa tiedon sanat perheistä, että nekin pelastuvat.

Kuinka paljon ihminen voi olla väärässä ja silti pelastua?
Sen armon mukaan, jonka Jumala on minulle antanut, olen viisaan rakentajan tavoin laskenut perustuksen, ja toinen rakentaa sille. Mutta kukin katsokoon, kuinka rakentaa. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea sen lisäksi, mikä on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Kuka sitten rakentaakin tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, itse kunkin työ tulee näkyviin. Sen tuo ilmi se päivä, joka ilmestyy tulessa, ja tuli koettelee, millainen kunkin työ on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, hän saa palkan. 15. Jos jonkun työ palaa, hän kärsii vahingon. Itse hän kuitenkin pelastuu ikään kuin tulen läpi, (1 Kor 3:12-14).
Siis ihminen, joka uskoo Jeesuksen ristin sovituksen kautta pelastuvansa, pelastuu vaikka hän olisi hyvinkin väärässä opillisiesti. Vilpitön uskovainen haluaa kuitenkin löytää totuuden ja mennä eteen päin uskonelämässä. Fil. 3:15-16 sanoo: ”Ajatelkaamme siis näin, niin monta kuin meitä on täydellistä. Jos jossakin kohden ajattelette toisin, Jumala kyllä ilmoittaa teille, kuinka asia on. Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä.”

Maailmassa on monia kirkkokuntia, jotka ajattelevat eri tavalla. Mistä tietää mikä on oikea oppi?
Riippuu siitä mitä tarkoitetaan oikealla opilla. Jos ajatellaan, että oikea oppi vie taivaaseen, ikuiseen elämään, niin riittää, että uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, tunnustautuu Jeesukseen uskovaksi ja luottaa veren armoon.
Jos ihminen haluaa tulla tuntemaan Jumalan tahdon elämässään, niin hänen täytyy lukea Raamattua ja pyytää Jumalan Pyhää Henkeä ohjaamaan hänet oikeaan.
Harhaoppi vie ihmisen kadotukseen, Pyhä Henki johdattaa ihmisen, joka vilpittömästi haluaa, kaikkeen totuuteen. Mutta kun Totuuden Henki tulee, hän johdattaa teidät kaikkeen totuuteen. Hän ei puhu omia ajatuksiaan, vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja hän ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa teille, (Joh. 16: 13-14).
Jaakob opettaa, että todellinen usko näkyy myös teoissa, (Jaak. 2:18-20).
Jos joku kirkkokunta opettaa jotain muuta kuin sitä, mitä Raamattu sanoo, niin sen jäsenet, jotka uskovat Jeesukseen, kyllä pelastuvat, mutta he eivät pääse kokemaan Jumalan heille tarkoittavaa elämää eivätkä saa sitä palkkaa, jonka vilpittömät totuuden etsijät saavat. Vrt. edellinen kysymys. 1.Kor 3: 14. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, hän saa palkan. Eli jos etsit totuutta ja löydät sen, niin saat palkan. Jo tässä elämässä saati ikuisuudessa.

Mitä on synti?
Syntiä on elää erossa Jumalasta. Se ilmenee siinä, että ihminen toteuttaa niitä asioita, joita Raamattu sanoo synniksi. Kukaan ihminen eikä oikeusjärjestelmä voi määritellä mitä synti on. Vain Jumala Raamatussa voi määritellä mikä on syntiä.
Jos ostat pyykkikoneen, niin siinä on yleensä takuu. Pyykkikoneen mukana tulee myös käyttöohje.Takuun ehtona on, että noudatat käyttöohjetta. Kun Jumala loi ihmisen, Hän antoi ihmiselle myös käyttöohjeen, Raamatun. Jumala lupasi, että jos noudatamme Raamattua, niin ihmisen käy hyvin.
Synti, sen kaikissa muodoissaa, on syynä kaikkeen siihen pahuuteen, mitä maailmassa tapahtuu. Siis se, että ihminen ei suostu elämään Jumalan tahdossa.
Raamattu kertoo mitkä asiat ovat syntiä. Siis asioita, jotka erottavat ihmisen Jumalasta:
Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät, (1.Kor. 6:9-10).
Galatalaiskirjeessä Paavali opettaa: Lihan teot ovat ilmeisiä. Niitä ovat haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyydet, riita, kiivaus, vihat, juonittelut, eripuraisuudet, harhaopit, kateus, juomingit, mässäily ja muut sellaiset. Sanon teille etukäteen, kuten ennenkin olen sanonut, että ne, jotka tällaista tekevät, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki, (Gal. 5:19-23)

Onko tupakanpoltto tai alkoholinjuonti syntiä?
Syntiä on kaikki se mikä vie ihmisen eroon Jumalasta. Ainoa synti, miksi ihminen ei pääse taivaaseen on se, että ihminen ei suostu ottamaan vastaan Jeesuksen sovitustyötä ja tehdä parannusta.
Ajatus siitä, onko joku asia syntiä, on väärä lähtokohta. Uskovan ihmisen pitäisi kysyä mieluummin onko joku asia Jumalan tahto vai ei. Me voimme etsiä Jumalan sallimusta elämässämme tai Jumalan tahtoa. Jos et halua etsiä Jumalan tahtoa elämässäsi, niin et ikinä löydä sitä iloa ja siunausta, jonka Jumala on sinulle tarkoittanut, kun kuljet eteen päin Jumalan tahdon tiellä.
Jumalan tahdon etsiminen tulisi olla uskovan tärkeimpiä asioita. Paavali opettaa Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä, (Room. 12:2).
Jaakob opettaa meitä kysymään mitä Jumala tahtoo: Sen sijaan teidän tulisi sanoa: ”Jos Herra tahtoo ja elämme, niin teemme tämän tai tuon.” (Jaak. 4: 15.)

Mikä suomalainen raamatunkäännös on paras?
Koska Raamattua ei ole kirjoitettu alun perin suomeksi, niin käännöksissä on väkisinkin tulkintoja.
Kirkkoraamattu 33/38 on hyvä käännös. Mutta jokaisessa raamatun käännöksessä on virheitä, niin tässäkin.
Kirkkoraamattu 1992 on varsin vapaasti käännetty. Siihen ei yksinkertaisesti voi luottaa, koska siihen on tehty rohkeita tulkintoja sen sijaan, että olisi pyritty sanatarkkaan käänökseen. Usein Raamatun kirjoittajat, etenkin profeetat, ovat kirjoittaneet asioita, joita eivät itse ole edes ymmärtäneet. Vasta myöhemmin on käynyt ilmi mikä jonkun profetian merkitys on ollut. Jos käännetään Raamattua niin, että kun ei ymmärretä tekstiä, niin tehdään sille selitys. Tällä tavalla se ei enää ole luotettavaa Jumalan Sanaa.
Raamattu Kansalle on pyrkinyt tarkimmin sanatarkkaan käännökseen, tosin siinäkin on kömpelöitä virheitä. Mielestäni kääntäjillä pitäisi olla herkkä omatunto Raamattua kääntäessä. Itse pelkään enemmän kuin mitään muuta, että tulkitsen Raamattua väärin tai opettaisin Raamatun vastaisesti.
Nyt on myös netissä käytettävissä Tuomas Leväsen tekemiä käännöksiä aramean kielisistä Raamatun kirjoista. Koska useat niistä ovat vanhimpia ja alkuperäisimpiä kirjoituksia ja Levänen on kääntänyt ne selkeästi vilpittömällä ja aralla tunnolla Pyhän Hengen armoituksella, niin ne ovat ehdottomasti parhaita käännöksiä. Niistä voi myös nähdä sana sanalta käännöksen ja verrata sitä Leväsen tekemään yhteenvetoon, joka kuitenkin joskus on väkisinkin tulkinta. Tosin kaikki aramean kielisetkään kirjoitukset eivät ole täydellisiä.

Miksi Raamatussa Jeesusta sanotaan Jumalan Pojaksi?
Raamattu antaa tähän hyvin yksiselitteisen vastauksen. Luuk. 1:35 sanoo: ” Enkeli vastasi hänelle: ”Pyhä Henki tulee päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Siksi myös sitä Pyhää, joka syntyy, kutsutaan Jumalan Pojaksi…”
Ps 2: 7-9. Tahdon ilmoittaa, mitä Herra on säätänyt. Hän sanoi minulle: ”Sinä oletminun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Pyydä minulta, niin minä annan kansat perinnöksesi ja maan ääret omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä ne murskaat,
särjet kuin saviastian.”
”Tänä päivänä minä sinut synnytin” tarkoittaa hetkeä, jossa Jumala ”synnytti” Jeesuksen osana itseään, jotta Jumala Jeesuksen kautta toteutti suunitelmansa luoda maailma ja ihmiset ja sovittaa maailma Jeesuksen kautta. Jeesus ei ole syntynyt eikä luotu, Hän on tästä hetkestä lähtien ollut osa Jumalaa. Kun Jeesus syntyi maailmaan, niin Hänestä tuli myös Jumalan Poika ihmisenä. Kun Jeesus syntyi maailmaan, Hän oli täydellisesti Jumala ja täydellisesti ihminen.
Jeesuksen rooli oli olla luomassa maailmaa, ylläpitää maailmaa, sovittaa maailman synnit, perustaa seurakunta maan päälle sekä tuoda Jumalan valtakunta maan päälle. Jeesus lähetti Pyhän Hengen, joka Hänen noustuaan taivaaseen edusti täydellisesti Jeesusta. Jeesus tulee takaisin, ensin hakemaan seurakunnan maan päältä, sitten pelastamaan maailman täydelliseltä tuholta. Jeesus perustaa 1000-vuotisen valtakunnan. Tämän jälkeen Jumala luo uuden taivaan sekä uuden maan. Taivaasta lasketaan Taivaallinen Jerusalem, uskovien taivas, uuden maan päälle ja alkaa ikuisuus, Ilm 21:10-16).. Tämän jälkeen maailmassa ei tarvita enää Jumalan eri rooleja. Sak. 14: 9. Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä Herra on yksi ja hänen nimensä yksi.
Ilm. 22: 13. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Jeesuksesta alkoi tämä meidän maailmamme ja Häneen se päättyy. Eli Jeesuksen rooli päättyy samalla kun tämä nykyinen maailma katoaa. Hän on nyt yhtä Isän kanssa, kuten alussakin, ennen kuin Isä sanoi: Herra sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi, (Ps. 110:2).
Ja taas, kun hän tuo esikoisensa maailmaan, (Hepr. 1:6). Jeesusta sanotaan esikoiseksi, koska Hän oli koko meidän luomakuntamme perustaja ja ylläpitäjä.

Miksi Jeesuksen sukuluettelo on Matteuksen evankeliumissa eri kuin Luukkaan evankeliumissa?
Matteuksen evankeliumissa on Joosefin sukuluettelo ja Luukkaan evankeliumissa Marian. Joosefin sukuluettelo ei ole täydellinen. Siitä puuttuu nimiä ja siinä on pari nimeä kahteen kertaan. Matteuksen sukuluettelo päättyy Abrahamista Daavidiin on siten kaikkiaan neljätoista sukupolvea, Daavidista Babylonian pakkosiirtolaisuuteen asti neljätoista ja Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Kristukseen neljätoista sukupolvea, (Matt. 1:7). Eli se on jostain syystä tarkoituksellisesti jaettu väkisin neljäntoista osiin. On arveltu, että se johtuu siitä, että Daavid -nimessä on lukuarvo 14.

Joudunko kadotukseen jos katkaisen jonkun ruumiinjäsenen?
1 Kor 13:16-17 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala turmelee hänet, sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.
Tarkoittaako tämä, että jos vahingossa tai huolimattomuuttani aiheutan, että joku ruumiinjäseneni vammautuu tai joudutaan amputoimaan, että Jumala turmelee minut?
Tämä kohta ei ole tarkka käännös. Tarkka käännös olisi, että meissä on Pyhän Hengen temppeli. Me voimme turmella meissä olevan Pyhän Hengen temppelin tekemällä syntiä. Me emme siis turmele Pyhän Hengen temppeliä tupakoimalla. Jos näin olisi, niin moni muukin asia olisi syntiä, esim. liikalihavuus.

Room 8:31 sanoo: Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Tarkoittaako tämä sitä, että kun olemme uskossa, kukaan ei voi olla meitä vastaan?
Ei tarkoita. Jos niin olisi, niin ei olisi montaa uskovaa maan päällä. Itse asiassa tämäkin hyvin paljon siteerattu Raamatun paikka on väärin käännetty. Alkuperäinen ajatus on: ”Jos Jumala on se, joka on meidän puolellamme, niin kuka on se, joka on meitä vastaan.”

Matteus 25 ja Luukas kertovat Jesuksen vertauksen leivisköistä. Niissä on kuitenkin eroja. Ovatko ne kaksi eri tulkintaa samasta kertomuksesta?
Ne ovat kaksi eri kertomusta. Jeesus on ensimmäkin kertonut ne eri tilanteessa ja toiseksi niissä on niin paljon eroja.
Ensinnäkin, Matteuksen evankeliumissa on puhutaan kreikankielellä talenteista. Yksi talentti oli 6000 denaria. Denari oli työmiehen yhden päivän palkka. Eli kyse oli todella suuresta summasta 6000 työpäivän palkasta, eli jos tänä päivänä yhden päivän palkka olisi 100€, niin 6000 päivän palkka olisi 600 000€.
Toiseksi henkilöt saivat jokainen eri määrän talentteja. Yksi viisi, toinen kaksi ja kolmas yhden talentin.
Matt 25:15 sanotaan, että jokaiselle annettiin kykyjen mukaan. Eli talentti ei tarkoita kykyä, kuten ensimmäiseksi voisi ajatella. Mutta mitä Jumala antaa meille kykyjen mukaan? Tehtävän ja jos Jumala antaa meille tehtävän, niin Hän antaa myös meille voitelun (=valtakirjan) tehtävän tekemiseen.

Luukkaan evankelumin 19 luvussa annetaan kymmenelle palvelijalle kullekin yksi mina. Tämä on eri käännöksissä käännetty eri tavoin, mutta kreikan kielisessä tekstissä puhutaan minasta, joka vastasi 100 denaria.
Nyt voidaan pohtia, mitä Jumala antaa jokaiselle omallee saman verran. Vain pelastus on sellainen asia.

Näistä tarkemmin Jumalan Sydämeltä 1 kirjassani.

Miten voi todistaa, että Raamattu on Jumalan Sanaa?
Jos ihminen on päättänyt olla uskomatta Jumalaan, niin mikään ei saa häntä uskomaan. Jeesus sanoi Luuk. 16:30, että vaikka joku kuolleista tulisi kertomaan, että joutuu kadotukseen, jos ei usko Jeesukseen, he eivät usko.
On kuitenkin monta asiaa, jotka saavat vilpittömän ihmisen uskomaan Raamattuun. Tällaisia asioita ovat:
1. Raamatun loogisuus. 44 kirjoittajaa on noin 2000 vuoden ajalta kirjoittanut Raamatun kirjat ja ne ovat täysin yhtenevät.
2. Raamatun profetiat. Tämä päivänä voimme nähdä selvemmin kuin koskaan, miten Raamatun profetiat toteutuvat meidän silmiemme edessä.
3. Raamatun lupaukset. Jeesus lupasi rauhansa niille, jotka uskovat Häneen. Tämän voi todistaa miljoona ihmiset ympäri maailmaa. Mutta suurin ihme on se, kun ihminen muuttuu Pyhän Hengen voimasta tultuaan uskoon.
4. Armolahjojen toiminta tänäkin päivänä todistaa, että Raamattu toimii. Lukemattomat ihmiset ovat myös saaneet kokea rukouksen kautta Jeesuksen parantavan voiman tänäkin päivänä.

Onko Raamatussa virheitä tai esim. evankeliumeissa ristiriitoja?
Kyllä kriittinen ihminen löytää Raamatusta virheitä. Raamattua on joskus kopioitu käsin väärin tai siihen on myös tahallaan tehty muutoksia. Inhimillisiä virheitä voi tulla kun ihmiset ovat kyseessä. Raamatun käännökset aiheuttavat myös virheitä, kun asioita tulkitaan eri tavoin. Kuitenkaan Raamatun sanomasa ei ole merkittäviä ristiriitoja. Suomalaisissakin käännöksissä on virheitä, kun Raamattua ei ole alun perin kirjoitettu suomeksi.
Evankeliumeissa voi nähdä eroavuuksia. Kun nuorena olin päättänyt todistaa Raamatun vääräksi ja totesin, että evankelistat kertovat asiat eri tavoin evankeliumeissa, niin olin vakuuttunut Raamatun virheistä. Mutta sitten katsoin televisiosta Canon nimistä sarjaa. Siinä päähenkilö, Canon, tutki tapauksta, jota pidettiin selvänä, koska kaikki silminnäkijät todistivat samaa. Canon sanoi, että se ei ole mahdollista, että eri puolilta katua neljä eri ihmistä näkevät asiat samalla tavalla. Ja ohjelma osoitti, että hän oli oikeassa. Silloin ymmärsin, että jos evankeliumit kertoisivat asiat aivan samalla tavalla, ne eivät olisi luotettavia.

Esiintyykö Jeesus vanhassa testamentissa?
Ei esiinny. Jos Jeesus esiintyisi näkyvällä tavalla Raamatussa, Hän ei olisi Jumala.
Kun Moosen halusi nähdä Jumalan kasvot, Jumala sanoi hänelle: Sinä et voi nähdä minun kasvojani, sillä yksikään ihminen, joka näkee minut, ei jää eloon, (2. Moos. 33:20).
Heprealaiskirje osoittaa, että Vanha testamentti oli annettu enkelien välityksellä ja Uusi testamentti Jeesuksen kautta. Jumala puhui muinoin monesti ja monin tavoin isille profeettojen kautta. Näinä viimeisinä päivinä hän on puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka kautta hän myös on luonut maailmat, (Hepr. 1:2-3).
Vanhassa testamentissa enkelit toimivat joka paikassa välittäjinä. Nyt viimeisinä aikona Jeeus toi meille evankeliumin. Jos kerran enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkan, kuinka me voisimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka itse Herra ensiksi julisti, (Hebr. 2:2-3).
Herra sanoi vielä: ”Sinä et voi nähdä minun kasvojani, sillä yksikään ihminen, joka näkee minut, ei jää eloon.” Sitten Herra sanoi: ”Näetkö tämän paikan vieressäni? Asetu tämän kallion luo. Kun minun kirkkauteni kulkee ohi, minä asetan sinut kallionkoloon ja suojaan sinua kämmenelläni, kunnes olen kulkenut ohi. Sitten otan käteni pois ja saat nähdä minut takaapäin, mutta minun kasvojani ei kukaan saa nähdä”, (2. Moos. 3:20-22). Oikea käännös ei ole takaapäin vaan varjo. Vanhassa liitossa Mooses pytyi näkemään vain Jumalan varjon. Ehkä Heprealaiskirjeen kirjoittaja viittasi tähän, kun hän sanoi: Laissa on siis tulevan hyvän varjo, ei itse asioiden olemusta, (Hepr. 10:1).
Yleisin virhe on se, että ajatellaan Jeesuksen esiintyvän Danielin kirjan kertomuksessa, missä Danielin ystävät joutuvat tuliseen pätsiin. Jos luemme kyseisen kohdan huolellisesti, niin kyse ei kuitenkaan ole Jeesuksesta. ”Emmekö me heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen?” He vastasivat kuninkaalle: ”Niin on, kuningas!” Hän vastasi: ”Nyt minä kuitenkin näen neljä miestä, jotka kävelevät vapaina tulessa eivätkä ole vahingoittuneet. Se neljäs on näöltään kuin jumalan poika,” (Dan. 3:24-25). Kyse ei kuitenkaan ollut Jeesuksesta. Jos Jeesus kerran on Jumala, ei Häntä voinut nähdä ennen kuin Hän tuli ihmisenä maailmaan. Yleensä on jäänyt huomaamatta, että tähän jälkeen Nebudadnessar sanoi: ”Siunattu olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abed-Negon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, kun he turvasivat häneen”, (Dan. 3:28). Eli myöhemmin hän sanoi enkelinsä. Voin hyvin kuvitella, että enkeliä voi kuvailla Jumalan pojan näköiseksi.

Onko evoluutio ja Raamattu ristiriidassa?
Ihminen ei voi uskoa evoluutioon ja Raamattuun samalla. Ne ovat niin ristiriidassa. Periaatteessa kummassakin on kyse uskonnosta. Esimerkiksi Raamattu sanoo: Niin Jumala loi suuret merieläimet ja kaikki elävät, liikkuvat olennot, joita vilisee vesissä, kunkin lajinsa mukaan, ja jokaisen siivekkään linnun, kunkin lajinsa mukaan, (1. Moos. 1:21.). Joko uskot Raamattuu tai evoluutioon. On surullista, että tässäkin kohdassa kirkkoraamattu 1992 vesittää Raamatun alkuperäistä tekstiä, joka selvästi sanoo: kunkin lajinsa mukaan. En ymmärrä, miksi jotkut raamatunopettajat käyttävät kyseistä raamatunkäännöstä opetuksessaan.
On totta, että me emme voi ymmärtää kaikkea, mitä liittyy maailman luomiseen, mutta todellinen kristitty luottaa Raamatun sanaan. Jeesus sanoi: Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi, (Matt 5:18-19).

Kuoliko Jeesus torstaina vai perjantaina?
Jeesus sanoi, että Hän tulee olemaan haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Jos Jeesus kuoli perjantaina ja nousi kuolleista sunnuntaina, niin siinä tulee vain kaksi yötä.
On tosiasia, että Raamatussa ei suoraan sanota, että Jeesuksen hautauspäivä oli perjantai. Tiistaina Jeesus sanoi, että kahden päivän perästä on pääsiäinen. Matt. 26:2 Ja kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, sanoi hän opetuslapsillensa:
”Te tiedätte, että kahden päivän perästä on pääsiäinen; silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi”.
Tosiasia on kuitenkin, että Jeesus oli noussut haudasta viikon ensimmäisen päivän aamuna, eli meidän ajanlaskussa sunnuntaina. Nimittäin kaikki evankeliumit sanovat, että päivä, jolloin naiset menivät haudalle oli viikon ensimmäinen päivä, eli meidän sunnuntai. Kristityt alkoivat viettää sunnuntaina pyhäpäivänä Jeesuksen taivaaseen nousemisen muistojuhlana, josta kerrotaan Ap.t. 1:9-11. Tämä siis sen jälkeen, kun Jeesus oli ilmestynyt 40 päivän aikana uskoville kuolemansa jälkeen.
Raamatusta voimme laskea, että Jeesuksen viimeiset päivät menevät näin: Lauantaina 1. huhtikuuta Maria voitelee Jeesuksen (Matt. 26:6-13, Mark. 14:3-9, Joh. 12:2-11), huhtikuun 2. päivä, sunnuntaina, Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (Matt 21:1-11, Mark. 11:1-11, Luuk. 19:28-44, Joh. 12:12-19). Huhtikuun 3, päivä, maanantaina, Jeesus kiroaa viikunapuun (Matt. 21:18-19, Mark. 11:12-14) puhdistaa temppelin toistamiseen. Huhtikuun 4. päivä, tiistaina, opetuslapset toteavat viikunapuun kuivettuneen, (Matt. 21:20-22, Mark. 11:20-26). Myöhemmin fariseukset ja kirjanoppineet tenttaavat Jeesusta, Jeesus opettaa. Tähän on myös yleensä sijoitettu Matt. 25 vertaus leivisköistä (=talenteista). Jos kerran tämä päivä oli tiistai, niin tästä pääsiäiseen oli siis pääsiäiseen kaksi päivää, eli pääsiäinen olisi ollut torstaina. Tätä voisi tukea myös Joh. 19:31 Silloin oli sapatin valmistuspäivä. Jotta ruumiit eivät jäisi ristille sapatiksi – ja tuo sapatinpäivä oli erityisen suuri – juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.
Mitä tarkoitti erityisen suuri? Siihen on kaksi vaihtoehtoa: Joko juutalaisten pääsiäinen ei ollut lauantaina, (koska se oli sattumanvaraisesti mikä vaan viikonpäivä, kuten meillä aina on) vaan perjantaina ja pääsiäisen jälkeen oli juutalaisten normaali sapatti, joka oli aina lauantaina. Pääsiäinen sen sijaan oli juutalaisilla aina 14. nisankuuta, joka siis saattoi olla mikä vaan päivä. Näin ollen olisi ollut kaksi pyhäpäivää peräkkäin. Mutta se voisi tarkoittaa myös sitä, että sapatti oli erityisen suuri, koska se osui lauantaihin, eli juutalaisten sapattiin. Mutta tässä tapauksessa yhden päivän tapahtumat puuttuisivat kalenterista. Sekään ei ole mahdotonta, koska Raamatussa ei kerrota muuallakaan mitä minäkin päivänä tapahtui.
Jeesus sanoi kuitenkin Matt. 12: 40. Niin kuin Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin myös Ihmisen Poika on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Jos Jeesus kuoli perjantaina ja oli noussut ylös sunnuntaiaamuna, niin siitä ei mitenkään tule kolmea yötä.
Tosiasia on, että en osaa vastata tähän 😉

Miksi Johannes oli Jeesukselle läheisin tai rakkain opetuslapsi, kuten Johannes itse sanoo?
Johannes oli ilmeisesti nuorin opetuslapsista. Hän oli Jaakobin veli. He olivat Jeesuksen serkkuja. Tämä ilmenee siitä, että Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että Jeesuksen kuolemaa oli katsomassa Sebedeuksen poikien äiti, josta Joh. 19:25 sanoo, että hän oli Jeesuksen äidin sisko. Matt 27: 56. Heidän joukossaan olivat Magdalan Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti Maria ja Sebedeuksen poikien äiti. Joh. 19: 25. Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria.
Johannes oli yleensä aina lähinnä Jeesusta, myös viimeisellä aterialla. Hän seurasi Jeesusta kärsimysyönä ainoana opetuslapsena. Hän myös otti Jeesuksen äidin kotiinsa asumaan Jeesuksen kuoltua ristillä, (Joh. 19:26-27). Johannes oli Gal. 2:9 mukaan yksi alkuseurakunnan pylväistä.

Room. 2:14. sanoo: ”Kun pakanatkin, joilla ei ole lakia, tekevät luonnostaan, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia olekaan, ovat itse itselleen laki.” Pääseväktkö pakanat siis taivaaseen, jos ”luonnostaan” noudattavat lakia?
Raamattu puhuu juutalaisista ja pakanoista. Kaikki, jotka eivät ole siis juutalaisia, ovat Raamatun kielessä pakanoita. Tässä ei tarkoiteta niitä pakanoita, jotka eivät ole uskossa vaan uskoon tulleita pakanoita. Vain usko Jeesukseen voi pelastaa ihmisen. Ei omat teot, eikä etenkään lain noudattaminen.
Tämä kohta vain todistaa sen, että kun Pyhä Henki alkaa vaikuttamaan ihmisessä, niin hän alkaa luonnostaan noudattamaan Jumalan tahtoa. Ei siis tarkoiteta Mooseksen lakia vaan Jumalan lakia, jonka Jumala laittaa uudesti syntyneen ihmisen sydämeen. Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä lähettää minun nimessäni, opettaa teille kaiken ja muistuttaa teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut, ((Joh. 14: 26). Jo vanhassa liitossa Jumala oli luvannut, että tällainen aika on tulossa. Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan, (Hes. 36: 27).
Pyhä Henki ei koskaan johdata meitä tekemään vastoin Raamatun käskyjä. On hyvä kuitenkin osata erottaa mitkä käskyt koskevat vain juutalaisia ja mitkä on annettu kristityille.

Tuomitseeko Raamattu aportin teon?
Raamattu ei suoraan sano, että abortti on murha, mutta se käy kyllä ilmi 2.Moos. 21: 22-23. Jos miehet tappelevat ja satuttavat raskaana olevaa naista, niin että hän synnyttää ennenaikaisesti, mutta muuta vahinkoa ei tapahdu, syyllistä on sakotettava sen mukaan, mitä naisen puoliso häneltä vaatii. Maksu on suoritettava oikeuden päätöksen mukaan. Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä.
Siis syntymätön lapsi on saman arvoinen kuin elävä ihminen. Näin Jumala osoitti, että syntymättömällä lapsella on täysi ihmisarvo. Tästä voimme päätellä, että Raamatun mukaan abortti on murha.
Vuonna 1990 jouduin sairaalaan kovan päänsäryn takia Mikkelissä lomalla ollessani. Näin siellä unessä suuren Jeesuspatsaan. Jeesuksella oli piikkikruunu päässään. Sitten tuo patsas alkoi kaatua. Silloin näin, että vaikka patsas oli kiveä, niin Jeesuksen silmä oli elävä ja se katsoi minuun. Se oli täynnä rakkautta, mutta myös surua. Ehdin miettiä mitä Jeesus suree? Silloin yksi Hänen piikkikruununsa piikeistä osui minun päähäni. Sillä hetkellä näin ilmestyksessä maapallon kaukaa avaruudesta. Näin kuinka ympäri maapallon nousi kuin savua, joka muuttui moneksi savupatsaaksi. Minä lähestyin maapalloa ja aloin nähdä selvemmin. Silloin kauhistuneena tajusin, että kaikki tuo, mitä luulin savuksi, oli lukemattomien kuolleiden sikiöiden henkiä, jotka nousivat taivaaseen.
Tätä ennen en ollut koskaan oikein ajatellut enkä tajunnut, että abortin teko on murha ja syntymättömillä lapsillakin on iankaikkinen sielu. Vasta tämän kokemuksen jälkeen ymmärsin, että Jumala näki Raamatun mukaan meidät jo idussamme ja jo silloin Hänellä oli suunnitelma meitä varten, (Jes. 49:1, Jer. 1:5).

Pitääkö kymmenykset uhrata brutto vai nettopalkasta?
Opetus kymmenysten uhraamisesta palkasta on helluntaiseurakunnissa vastaava oppi kuin luterilaisilla lapsikaste. Opetetaan, että kyllä se siellä jossain on, vaikka en tiedäkkään missä. Tämä opetus on juurtunut niin tiukkaan, että sitä on vain alettu pitämään itsestään selvyytenä vaikka sitä ei Raamatussa olekaan. Monet vilpittömät saarnaajat opettavat tätä niin kuin ovat kuulleet edellisten sukupolvien opettavan eivätkä kyseenalasta sitä vaikka eivät sitä voikkaan perustella Raamatulla. Sydämeeni sattuu, kun Raamattua siteerataan väärin eikä ymmärretä mitä pahaa tällä opetuksella on saatu aikaan. Tunnen ihmisiä, jotka tämän opin takia ovat jättäneet seurakunnan, kun eivät yksinkertaisesti pysty noudattamaan kymmenysten uhraamista.
Kun eräs yrittäjä teki konkurssin, hän kysyi pastoriltaan: ”Miten selität, että olen aina uhrannut enemmän kuin kymmenykset ja kuitenkin menetin konkurssissa, joka ei ollut yhtään oma syyni, kaiken?” Pastori vastasi hänelle: ”Joko sinä valehtelet tai Raamattu valehtelee.”
Raamatussa ei puhuta missään kymmenysten uhraamisesta palkasta.
Vanha testamentti tuntee seisemän erilaista kymmenystä:

Mooseksen lain kymmenykset voidaan jakaa esim. seitsemään eri joukkoon:
– Kymmenykset jumalanpalvelusta ja leeviläisiä varten
(4 Moos.18, Neh. 10:37-39)
– Leeviläiset antoivat näistä kymmenykset papeille
– Kymmenykset, jotka syötiin Herran edessä (5 Moos. 14:22-25) (vertauskuvallinen)
– Kymmenykset, jotka joka kolmas vuosi annettiin leeviläisille (jotka eivät palvelleet temppelissä), orvoille, leskille,
muukalaisille, työttömille jne. (5 Moos. 14:28)
– Kymmenykset, jotka kerättiin ikään kuin veroina kuninkaalle ja hallitusvallalle (eivät olleet Mooseksen laissa) (1 Sam. 8:15)
– Ylimääräiset kerätyt kymmenykset (vertauskuvalliset kymmenykset)
– Muut vapaaehtoiset uhrit (4 Moos. 15:1-5) (vertauskuvalliset kymmenykset)
Vanhasta testamentista näemme, että sielläkään ei missään mainita kymmenysten uhraamista palkasta vaan kymmenykset maksoivat maanviljelijät ja karjankasvattajat. Muut kymmenykset olivat enemmän ja vähemmän vapaaehtoisia uhreja, jotka eivät edes tarkoittaneet kymmentä prosenttia.

Uusi testamentti opettaa, että seurakunnalle uhrattiin
– Varojen mukaan, (1.Kor. 8:12-13, 1.Tim.6:17-19)
– Vapaaehtoisesti niin kuin sydän vaatii, (2 Kor. 9:5-7)
– Tasauksen vuoksi, että köyhistä pidettäisiin huolta, (2 Kor. 8:13)
– Annamme siksi, että Jumala on ensin antanut meille, (1 Kor. 4:7)

Jos teemme uhraamisesta uuden lain itsellemme, niin olemme taas lain orjia, kuten vanhan liiton ihmiset. Ihmiselle on tyypillistä, että haluamme päteä jotenkin, jotenkin osoittaa, miten hyviä uskovia me olemme. Toinen syy miksi kymmenysten uhraamista halutaan opettaa seurakunnassa on yksinkertaisesti se, että halutaan varmistaa seurakunnan talous. Ei luoteta siihen, että Jumala armossaan haluaa vaikuttaa seurakuntalaisten sydämistä riittävää uhraamista.
Jos teemme uhraamisesta lain käskyn, niin Raamatun mukaan meidän tulee täyttää koko laki. Sillä se, joka pitää koko lain mutta rikkoo yhdessä kohdassa, on syyllinen kaikissa kohdin, (Jaak 2: 10).

Tiedän ihmisiä, joita kymmenysten opetus on ahdistanut kohtuuttomasti. Seurakunnissa on tänäänkin, kuten on aina ollut, ihmisiä, joilla olisi pikemminkin oikeus saada taloudellista apua seurakunnasta, kuin antaa sinne lisää. Sellainen syyllistäminen, että ”jos et uhraa kymmenyksiä Jumalalle varastat Jumalalta”, ovat järkyttävää henkistä väkivaltaa. Tätä tehdään kuitenkin siksi, että ei ymmärretä tosiasioita eikä pysytä Raamatun opetuksessa.
Kaikenlainen opetus kymmenyksistä on todellisuudessa tietynlaista menestyteologiaa. Kymmenysten uhraamisopin taustalla on ajatus, että Jumala ei voi siunata sinua ellet uhraa kymmenyksiä, tai olet köyhä koska et uhraa kymmenyksiä vaikka se yrittettäisiin sanoa mahdollisimman kauniisti.
Jos kymmenysten uhraaminen olisi ratkaisu taloudelliseen hyvinvointiin ja menestykseen, niin eihän meidän tarvitsisi koskaan auttaa taloudellisessa ahdingossa olevia ihmisiä, sanoisimme vain heille: Ala uhrata kymmenyksiä niin Jumala pitää sinusta huolen.
Syyllistäminen siitä, että tehdään joku, mikä tahansa sääntö uhraamisesta, on hegellistä ja henkistä väkivaltaa. Tämä on surullista, koska Jumala haluaisi, että elämme onnellina vapaudessa.
Antakoon kukin, niin kuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.” (2 Kor. 9:5-7)
Meillä on aina varaa siihen asiaan, joka on meille rakas. Jos seurakunta ja hengellinen työ on meille rakasta, me iloitsemme siitä, että meillä on mitä antaa.
Uskon itse siihen, että jos uskova saa hyvää ruokaa seurakunnassa, hän myös iloiten uhraa seurakuntaan vapaaehtoisesti kykyjensä mukaan. Jokaiselle ihmisellä tullee myös olla oikeus käydä seurakunnassa myös silloin, kun hänellä ei ole mitä laittaa uhrikoppaan.

Kun olin nuori, Jumala opetti minulle, että on jotain arvokkaampaa kuin rahan laittaminen uhrikoppaan. Annoin elämäni kokonaan Jeesukselle 19 vuotiaana. Menin Hämeenlinnan Saalemiin bussilla. Äitini antoi minulle aina linja-autorahan, koska minulla ei ollut tuloja. Opiskelin lukion viimeisellä luokalla. Minua kiusasi, kun kolehtikoppa meni ohitseni eikä minulla ollut mitään laitettavaa siihen. Muutaman kerran laitoin siihen bussirahani ja kävelin kotiin 11 kilometrin matkan. Kerran oli kylmä ja oikaisin pellon poikki. Jäisellä, auratulla, pimeällä pellolla oli vaikea kävellä. Rukoilin ja kysyin Jumalalta, onko tässä mitään järkeä. Silloin Jeesus puhui minulle. Ääni oli niin rakastava ja kaunis, että kyyneleet tulivat silmiini. Hän sanoi: ”Minä en ole kiinnostunut sinun rahoistasi vaan sinun sydämestäsi.” Seuraavana sunnuntaina, kun kolehtikoppa meni ohitse sanoin Jumalalle: ”Laitan siihen sydämeni.” Kun laulu loppui joku alkoi puhumaan kielillä ja profetoi. Sanoma oli: ”Olen ottanut vastaan sinun uhrisi.”

Joskun voi ihminen olla sellaisessa tilanteessa, että hänellä on suurempia velvollisuuksi kuin seurakuntaan uhraaminen. Tällainen tilanne voi olla vaikka sellainen, että hänellä on hoidettava joku maksu, jollekin ihmiselle tai hänen pitää huolehtia vanhemmistaan. (Mark. 7:10-12.) Mooses on sanonut: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ ja ’Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.’ Mutta te opetatte, että jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: ’Se, mitä sinun piti saada minulta, on korban’, uhrilahja, niin te ette salli hänen tehdä enää mitään isänsä tai äitinsä hyväksi. Jeesuksen opetus oli, että vanhemmista huolehtiminen on tärkeämpää kuin kolehtiin laittaminen.

Mitä se tarkoittaa, kun Raamatussa sanotaan, että Jumala uudistaa kuin kotkan?
Raamatussa on kaksi kohtaa, jotka puhuvat tästä:
Hän tyydyttää sinun kaipauksesi hyvyydellään;
sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotka, (Ps 103: 5).
Mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy, (Jes. 40: 31.)
Kyse ei ole vain kotkan kyvystä levittää siipensä ja leijua ilmavirtojen mukana. Kun kotka vanhenee ja sen siivet tulevat niin huonoiksi, ettei se enää oikein pysty lentämään, niin se menee korkealle kallion koloon ”kuolemaan”.Sen siivet putoavat ja se näyttää todella säälittävältä eikä kukaan oikein osaisi kuvitelle, että se vielä lentäisi. Mutta jos se on syönyt hyvin ja sillä riittää vararavintoa, niin sen hyöhenet alkavat taas kasvaa. Pikkuhiljaa sille kasvaa uudet sulat ja se näyttää aivan nuorelta kotkalta. Kunnes se sitten menee kallionkolonsa suulle ja pudottautuu ilmavirtojen viemäksi. Sen uudet sulat kantavat sitä kuin nuorella kotkalla. Se on kaikin puolin nuoren vahvan kotkan näköinen, ainoa ero on, että sillä on vanhan kotkan viisaus.

Mitä tarkoittaa, kun Pietarin 1 kirjeessa 3:18-20 sanotaan: tehtiin eläväksi hengessä, jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
Kirkkoraamattu 1933/38 sanoo lisäksi saarnasi evankeliumia. Sanaa evankeliumia ei kuitenkaan alkutekstissä ole. Kyse ei ole ollenkaan evankeliumin saarnauksesta vaan tuomion julistuksesta.
Kun Jeesus kuoli ristillä, Hän meni tuonelaan, joka oli jaettu kahteen osaan. Toista Jeesus nimitti vaivan paikaksi ja toista Aabrahamin helmaksi, (Luuk. 16:19-31).
Aabrahamin helmassa olivat vanhan liiton pyhät, jotka olivat kuolleet ennen seurakunta-aikaa, vaivan paikassa ne, jotka eivät olleet kuuliaisia Jumalalle.
Jeesus vei Aabrahamin helmassa oleville evankeliumin sanoman ja vei heidät paratiisiin. Kukaan ei voinut mennä ennen Jeesuksen ristin kuolemaa paratiisiin. Nyt seurakunta-aikana uskossa kuolleet menevät suoraan paratiisiin. Näin kävi ensimmäisenä ryövärille, joka kuoli Jeesuksen vierellä ristillä, (Luuk. 23:43).
Ihminen ei voi vaikuttaa siihen missä viettää ikuisuutensa muualla kuin maan päällä eläessään. Ei vanhan liiton ihmiset eivätkä uuden liiton ihmiset.

Miksi Jumala hyväksyy, että niin paljon pahaa tapahtuu maailmassa ja viattomat ihmiset, pienet lapsetkin, joutuvat kärsimään?
Kun Jumala loi ihmisen, Hän antoi meille käyttöoppaan Raamatun. Jos eläisimme sen mukaan eläisimme käytännössä Paratiisissa. Kaikki pahuus mitä maailmassa on, on seurausta synnistä ja siitä, että ihminen ole luopunut Jumalasta.
Jes. 24:1-4 sanoo, että maapallon saastuminen ja ilmaston lämpeneminenkin on seurausta siitä, että ihmiset ovat ”luopuneet iankikkisesta liitosta Jumalan kanssa”. Liitto, jonka Jumala teki meidän kanssamme on Jumalan Sana Raamattu. Ihmiskunta on luopumassa enemmän kuin koskaan ennnen Raamatun arvoista.
Se, että katastrofit kohtaavat ihmistä, on vain Jumalan armoa, jolla Jumala antaa ihmisille varoitusmerkkejä siitä, mihin maailman on menossa. Ilm. 9: 20-21. sanoo: Jäljelle jääneet ihmiset, ne jotka eivät saaneet surmaansa näissä vitsauksissa, eivät kuitenkaan tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet palvomasta riivaajia ja kultaisia, hopeisia, kuparisia, kivisiä ja puisia epäjumalia, jotka eivät voi nähdä, eivät kuulla eivätkä kävellä.
He eivät tehneet parannusta murhistaan eivätkä noituuksistaan, eivät haureudestaan eivätkä varkauksistaan.
On väärin ajatella, että Jumala tekisi kostoksi ihmiselle pahaa. Ei, vaan Jumala haluaa ahdistuksillakin vetää ihmisiä parannukseen. On erikosta, että ihmiset, jotka eivät koskaan ole uskoneet Jumalaan, syyttävät Jumalaa kyllä kaikesta pahasta.

Mitkä Raamatun ennustukset ovat toteutumatta? Toteutuuko joku Raamatun ennustus juuri nyt?
Ensiksikin, Raamattu ei puhu ennustuksista (ennustaminen on Raamatussa noituutta) vaan Jumalan antamista profetioista. Juuri tällä hetkellä moni Raamatun profetia on toteutumassa. Lisäksi on Raamatun kohtia, joita profeetat ovat kirjoittaneet vaikka eivät silloin ymmärtäneet yhtään mitä ne takoittivat.
Raamattu puhuu ilmaston saastumisesta, ilmaston lämpenemisestä, ilmastopakolaisista (Jes. 24:1-5), lumihuippujen sulamisesta, merien noususta (Aam. 9:5), nykyaikaisista aseista (Jooel 2:1-11, Ilm. 9:7-10), Israelin paluusta omaan maahansa ja siitä, että Israel saa rauhan ja rikastuu (Hes. 38:11-12), tekee liiton Egyptin ja Iranin kanssa (Jes. 11:16, Jer. 19:23-25). Sinä päivänä on oleva valtatie Egyptistä Assuriin. Assurilaiset kulkevat Egyptiin ja egyptiläiset Assuriin. Egypti ja Assur palvelevat yhdessä Herraa. Sinä päivänä Israel on kolmantena Egyptin ja Assurin rinnalla, siunauksena keskellä maata. Herra Sebaot siunaa niitä näin: ”Siunattu olkoon Egypti, minun kansani, ja Assur, minun kätteni teko, ja Israel, minun perintöosani.”
Yksi surullinen ennustus on, että evankeliumin ovet sulkeutuvat. Lopulta ennen kuin maamilma suistuu täyteen katastrofiin, Googin sotaan (Hes. 38) ja maapallon lopulliseen tuhoon, Jeesus hakee seurakuntansa pois. Jeesus sanoi tästä ajasta, että ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään lihan pelastuisi, Matt. 24:22.

Kun Jeesus puhui opetuslapsilleen lopunajoista, he eivtä ymmärtäneet siitä oikeastaan mitään. Kun Jeesus oli tullut ulos temppelistä ja oli lähdössä pois, opetuslapset tulivat hänen luokseen näyttääkseen hänelle temppelin rakennuksia. Niin Jeesus sanoi heille: ”Näettehän kaiken tämän? Totisesti minä sanon teille: tähän ei jää kiveä kiven päälle, vaan kaikki revitään maahan.” Kun Jeesus istui yksin Öljymäellä, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kysyivät: ”Sano meille, milloin se tapahtuu. Mikä on sinun tulemisesi ja tämän aikakauden päättymisen merkki?” Jeesus vastasi heille: ”Varokaa, ettei kukaan eksytä teitä. Sillä monet tulevat minun nimessäni ja sanovat: ’Minä olen Kristus’, ja he eksyttävät monia. Te saatte kuulla sodan ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää pelästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei vielä ole loppu. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja monin paikoin tulee nälänhätää ja maanjäristyksiä. Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua. Silloin te joudutte(33) ahdistukseen, monia teistä tapetaan, ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden. Silloin monet luopuvat, ilmiantavat toisensa ja vihaavat toinen toistaan. Monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monia. Ja koska laittomuus lisääntyy, kylmenee monien rakkaus. Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu. Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan koko maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Mat. 24:1-14).

Tämän jälkeen alkaa 1000-vuotinen rauhan valtakunta , jonka lopuksi tulee toinen ”Googin sota”. Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään. Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.
Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.
Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus, (Ilm 20:2-6)
Aivan lopuksi Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan. Jumala käärii taivaan kuin kirjakäärön ja tekee kaiken uudeksi, (Hepr. 1:12, Ilm. 6:14). Tosin ennen 1000-vuotista valtakuntaakin pitää kaikki tehdä uudestaan, koska ihminen on tuhonnut maapallon.

Puhuuko Raamattu maailman saastumisesta? Entä ilmaston lämpenemisestä?
Raamattu puhuu hyvin selkeästi maailman saastumisesta. Ja ilmoittaa syynkin siihen; se on se, että ihmiset ovat hyljänneet Jumalan ja Jumalan tekemän liiton ihmisen kanssa.
Jes. 24:1-6 sanoo: Herra tekee maan autioksi ja hävittää sen, hän mullistaa sen muodon ja karkottaa hajalleen sen asukkaat.
Papin käy samoin kuin kansankin, isännän niin kuin hänen orjansa, emännän niin kuin hänen orjattarensa, myyjän niin kuin ostajan, lainanantajan niin kuin lainanottajan, velkojan niin kuin velallisen.
Maa tyhjennetään typötyhjäksi ja ryöstetään putipuhtaaksi, sillä näin Herra on sanonut.
Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu. Kansan ylhäiset nääntyvät maassa.
Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait ja hylänneet käskyt, tehneet tyhjäksi iankaikkisen liiton.
Sen vuoksi kirous kalvaa maata ja sen asukkaat syystään kärsivät. Sen vuoksi maan asukkaat kärventyvät kuumuudesta, ja vain vähän jää ihmisiä jäljelle.

Hallitseeko seurakunta vai kaikki vanhan liiton uskovat ja uuden liiton uskovat yhdessä 1000-vuotisessa valtakunnassa?
Kummatkaan eivät hallitse 1000-vuotisessa valtakunnassa. En tiedä mistä tämä oppi on edes tullut. Raamattu kyllä sanoo, että uskovat tulevat hallitsemaan ”aina ja ikuisesti”, (Ilm. 22:5). Sen sijaan Raamattu sanoo: Minä näin myös niiden sielut, jotka oli teloitettu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhat vuotta, (Ilm. 20:5).
On uskomatonta, että on niin kauan opetettu sellaista oppia, että seurakunta tulee hallitsemaan 1000-vuotisessa valtakunnassa.
Raamattu opettaa, että kun tämä maailma tuhoutuu, niin tänne jää ”vähän” ihmisiä jäljelle, (Jes. 24:6). Uskovia on ilmeisesti monin verroin enemmän, koska kristittyjä on olemassa yli 2000 vuoden ajalta.
Toisaalta, en haluaisi tulla enää tänne, jos olen joskus taivaaseen päässyt. Täällä hallitseminen on mitätön asian taivaan rinnalla.

Viime aikoina on esitetty väite, että Jeesus tulee fyysisesti maan päälle samalla kun hakee seurakunnan. Eli seurakunnan pitäisin siis olla myös vihan aika maan päällä. Mitä Raamattu sanoo tästä?
Alkuseurakunnan uskovat uskoivat, että Jeesus tulee heidän aikanaan, myös Paavali (1. Tess. 4:15), joten oli luonnollista, että he ymmärsivät Jeesuksen tulevan samalla hakemaan seurakunnan kuin pelastamaan Israelin. Paavali kuitenkin opettaa 2. tessalonikaliskirjeessa, että Herran päivä ei tule ennen kuin tapapahtuu luopumus ja antikristus ilmestyy.
Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja kokoontumiseemme hänen luokseen, me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen tai sanan tai minkään muka meidän lähettämämme kirjeen pelästyttää itseänne, niin että heti menetätte malttinne, ikään kuin Herran päivä olisi jo käsillä.
Älkää antako kenenkään millään tavoin eksyttää itseänne. Ensin näet tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai palvottavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.
Ettekö muista, että puhuin teille tästä, kun vielä olin luonanne? Ja te tiedätte, mikä häntä nyt pidättää, niin että hän vasta ajallaan ilmestyy, (2. Tess. 2:1-6).
Ymmärrän tämän niin, että antikristus ei voi ilmestyä, koska seurakunta pidättää hänen ilmestymistään.
Seuraavassa vastauksessa olen käsitellyt tätä tarkemmin.

Tapahtuuko seurakunnan ylöstempaus ennen vai jälkeen vihanajan, josta Raamattu puhuu?
Raamattu antaa tähän vastauksen monessa kohdin.
1. Ilm 6: 10-11 He huusivat kovalla äänellä: ”Kuinka kauaksi aikaa sinä, pyhä ja tosi Valtias, jätät tuomitsematta ja kostamatta meidän veremme niille, jotka asuvat maan päällä?” Seurakunta-ajan (armotalousajan) uskovat eivät rukoillet kostoa.
2. Tämän jälkeen merkittiin 144 000. Ilm. 7:3-4. ”Älkää vahingoittako maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijoiden otsaan.” Kuulin myös sinetillä merkittyjen lukumäärän, sataneljäkymmentäneljätuhatta merkittyä kaikista Israelin poikien heimoista. Seurakunta-aikana ei olisi tarvinnut merkitä sinetillä, joka kuvaa Pyhää Henkeä, koska se jo on kaikilla uskovilla.
3. Ilm 13:15-18 15. Se on saanut vallan antaa pedon kuvalle hengen, niin että pedon kuva jopa puhuisi ja saisi aikaan sen, että kaikki ne tapettaisiin, jotka eivät kumarra pedon kuvaa. Ei ole ylösotettavia, jos kaikki uskovat on tapettu. Tätä Jeesus tarkoitti, kun Hän sanoi: Eikö sitten Jumala hankkisi oikeutta valituilleen, kun nämä yötä päivää huutavat häntä avukseen. Viivyttäisikö hän heiltä apuaan? Minä sanon teille: hän hankkii heille oikeuden viipymättä. Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä, (Luuk. 18:7-8). Valittuja, eli uskovia, ei enää ehkä ole yhtäkään.
4. Ilm 15:2-3 2. Minä näin ikään kuin lasisen meren, tulella sekoitetun, ja ne, jotka olivat saaneet voiton pedosta, sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisomassa lasisella merellä. Heillä oli Jumalan harput, ja he lauloivat Mooseksen, Jumalan palvelijan, laulua ja Karitsan laulua
Voitto = kuolema. (1Kor 15:54, Fil 1:21) Ne, jotka eivät ottaneet pedon lukua, tapettiin ja he joutuivat ”välivarastoon”, Paratiisiin, kuten ihmiset ennen Jeesuksen ristinkuolemaa. Seurakunta on taivaassa. Moosekseen viittaaminen tarkoittaa myös sitä, että he eivät olleet armotalouskauden ihmisiä.
5. Ennen kuin 144 000 sinetöityä aloittavat evankeliumin viemisen maan päällä alkaa valtava etsinnäin aika. Pelastusta ei löydy. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän maahan nälän – en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän. Silloin ihmiset hoippuvat merestä mereen, harhailevat pohjoisesta itään etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä, (Aam. 8:11-12)
Myös Matt 25 vertaus kymmenestä neitokaisesta tukee samaa: Mutta kun he olivat lähteneet ostamaan öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häihin, ja ovi suljettiin. Myöhemmin toisetkin neidot tulivat ja sanoivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastasi: ’Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.’ Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä,” (Matt. 25:10-13).
On hyvä ymmärtää, että ennen seurakunta-aikaa eivät ihmiset tunteneet käsitystä uudistisyntymästä. Nikodeemus oli hurskas vanhan liiton fariseus. Hän oli kaikin puolin uskova, mitä vanhan liiton vaatimuksiin tulee. Hän tunnusti Jeesuksen jumaluuden ja tunnusti uskovansa Jeesukseen, mutta hän ei tuntenut uudestisyntymää. Hän tuli Jeesuksen luo yöllä ja sanoi hänelle: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Eihän kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa, (Joh. 3:2-3). Ennen seurakunta-aikaa ihmiset eivät uudestisyntyneet. Vanhan liiton ihmiset kyllä kaipasivat ja odottivat Jumalan valtakunnan tuloa, mutta eivät ymmärtäneet mitä se tarkoitti tarkasti. Se johtui siitä, että vanha liitto ei näyttänyt Jumalan todellisia kasvoja (=Jumalaa sellaisena kuin Hän on).
Kun armotalousaika päättyy, palataan vanhaan liittoon mutta julistetaan pelastusta Jeesuksessa. Tätä tarkoittaa: Heillä oli Jumalan harput, ja he lauloivat Mooseksen, Jumalan palvelijan, laulua ja Karitsan laulua.
On myös opetettu, että ihmiset pelastuvat marttyyrikuoleman kautta. Kuitenkin on niin, että koskaan ei kukaan pelastu minkään oman teon avulla. Vain Jeesuksen ristinkuolema on meidän toivomme. Emme voi koskaan mielyttää Jumalaa kuin uskomalla Jeesukseen.
6. Kun Jeesus puhui opetuslapsilleen lopunajoista, Hän sanoi: Kun nämä alkavat tapahtua, rohkaiskaa mielenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä. (Luuk 21:28). Jeesus ei sanonut, kun vainot ovat ohi tai kun vainot alkavat vaan ” Kun nämä alkavat tapahtua”.
7. 2.Tess 2: 6.-12. Ja te tiedätte, mikä häntä nyt pidättää, niin että hän vasta ajallaan ilmestyy. Laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa, kunhan vain poistuu tieltä se, joka sitä on vielä pidättämässä. Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa kirkkaudella.
uon laittoman tuleminen tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla tunnusteoin ja ihmein, kaikin vääryyden viettelyksin niille, jotka joutuvat kadotukseen, koska he eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua.
Siksi Jumala lähettää heille voimakkaan eksytyksen, niin että he uskovat valheeseen, jotta kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat mieltyneet vääryyteen.
Se, mikä pidättää, on seurakunta. Kun seurakunta on poissa, niin antikristus pääsee toteuttamaan vapaasti suunnitelmansa.
Minä en odota antikristuksen tuloa vaan Jeesusta ja seurakunnan ylösottoa.

Ilm 20:6 puhuu ensimmäisestä ylösnousemuksesta. Mitä se tarkoittaa?
Ei pidä sekoittaa ylösottoa tähän. Ylösotto on tapahtunut kauan sitten. Ensimmäiset ihmiset nousivat kuolleista jo silloin, kun Jeesus kuoli ristillä. Seuraava ylösnousemus oli seurakunnan ylösotto. Tässä puhutaan niistä, jotka nousivat kuolleista marttyyrikuoleman jälkeen. Ensimmäinen ylösnousemus oli heidän kuolleista herääminen. Sen tarkoitus on sanoa, että hekään eivät enää näe kuolemaa. Muuten Raamattu jättäisi auki marttyyrien kohtalon. Muiden kuollesta herääminen tuomiolle on toinen ylösnousemus. He nouset kuolleista tuomiolla. Autuaita ja pyhiä ovat ne, joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, (Ilm. 20:6).

Missä on lopullinen taivas, jossa uskovat viettävät ikuisuuden?
Ilm 21:9-10 Yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, tuli ja puhui minun kanssani sanoen: ”Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon.” Hän vei minut Hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan luota.
Kaupunki oli nelikulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Hän mittasi ruokosauvalla kaupungin: kaksitoistatuhatta stadionmittaa. Sen pituus, leveys ja korkeus olivat yhtä suuret. Hän mittasi sen muurin: sataneljäkymmentäneljä kyynärää, ihmismitan mukaan, jota myös enkeli käytti, (Ilm. 21:16-17).
Karitsan vaimo on seurakunta. Se tulee Uuden Jerusalemin mukana alas. Sen mitat (n. 2300 km joka suuntaan) kertovat, että maa on jotain ihan muuta kuin se on ollut ennen. Siis taivas lasketaan maahan, mutta se ei ole tämä maa, jossa nyt elämme. Se on se uusi taivas ja uusi maa, josta Ilmestyskirja sanoo: Valtaistuimella istuva sanoi: ”Uudeksi minä teen kaiken,” (Ilm. 21:5).

Onko taivaassa mitään vajavaisuutta tai voiko joku ihminen viedä sinne mukanaan vajavaisuuksiaan?
Taivaassa ei ole mitään vajavaisuutta. Ilm. 21: 3-8. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.”
Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki”. Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet”.
Ja hän sanoi minulle: ”Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”

Mitä tarkoittaa, että Jeesus on luomakunnan esikoinen?
Jos tällä viitataan Kirkkoraamattu 1992 käännökseen San. 8:30 kohtaan, niin vastaus on yksinkertaisesti se, että tämä on kyseenalainen käännös. Raamatussa sanotaan esikoiseksi myös sitä, joka on ensimmäinen laatuaan tai sitä, josta kaikki on alkanut. Tässä mielessä Jeesus kylläkin on kaiken luomakunnan esikoinen. Esimerkiksi Israelista sanotaan, että se on Jumalan esikoinen, koska Jumala on Israelin kautta ilmestynyt koko maailmalle, (Jer. 2:3).
Muut raamatunkäännökset kääntävät sen eri tavalla. Raamattu kansalle käännös kääntää tämän ”olin hänen rinnallaan uskottuna”. Se selittää myös, että sanalla on monta merkitystä, mm. ”hoidokki, lemmikki, käsityöläinen, oppipoika, kasvatettava, ammattimies, mestari”. San. 8. luku kertoo siitä, miten Jumala Jeesuksen kautta loi maailmankaikkeuden.
Kol. 1: 15-20. Hän on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen. Hänessä luotiin kaikki, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, olivatpa ne valtaistuimia tai herruuksia, hallituksia tai valtoja. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häneen. Hän on ennen kaikkea muuta, ja hänessä kaikki pysyy voimassa. Hän on ruumiin, seurakunnan, pää. Hän on alku, kuolleista nousseiden esikoinen, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.
Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys asuisi hänessä ja että hän sovittaisi Poikansa kautta itsensä kanssa kaiken maan päällä ja taivaissa ja näin tekisi rauhan hänen ristinsä veren kautta. Siis Jeesuksessa luotiin kaikki, Jeesus ylläpitää kaikkea. Jeesus on seurakunnan pää, kuollesta nousseiden esikoinen. Jeesus on ensimmäinen kaikessa. Jeesuksessa Jumala sovitti maailman.
Room. 8:29 puhuu Jeesuksesta uskovien esikoisena, siis esikuvana uuden liiton uskoville. Sillä ne, jotka hän on ennalta tuntenut, hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.

Missä Jeesus oli ennen kuin maailma luotiin?
Ps 110:1 sanotaan Herra sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealle puolelleni,
kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.” Missä Jeesus on natämän jälkeen, koska sanotaan ”kunnes”?
Tämä on erikoisen hyvä kysymys. En ole koskaan kuullut opetusta tästä ja siksi tämä kaipaa erikoisen paljon huomiota. Kun Isä sanoi Jeesukselle jotain, se tarkoittaa, että Hän oli olemassa. Mutta mikä Jeesuksen rooli oli ennen maailmankaikkeuden luomista?
Tähän löytyy parhaiten vastaus siitä, kun sanotaan ”kunnes”. Eli se tarkoittaa, että kun tämä maailman aika päättyy, Jeesus palaa siihen olomuotoon, jossa Hän oli ennen maailman luomista. Edellinen vastaus kertoo Jeesuksen roolista maailmassa, miten Jeesuksessa Jumala on luonut kaiken ja ylläpitää kaikkea. Raamatussa puhutaan vai vähän ajasta, tai oikeastaan ikuisuudesta, joka alkaa tämän maailman ajan jälkeen. Paavali sanoo, että se on jotain, mitä meidän ajatuksiin ei ole astunut, mitä me emme voi ymmärtää, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat, (1. Kor 2:9).
Raamatussa vain Ilm. luvut 21 ja 22 kertovat tästä ajasta. Mutta Sakarjan kirjan 14 luku kertoo 1000 -vuotisesta valtakunnasta mielenkiintoisen yksityiskohdan. Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä Herra on yksi ja hänen nimensä yksi, (Sak. 14: 9).
Tästä voimme ymmärtää mitä tapahtuu, kun tämän maailman aika päättyy. Tai oikeastaan jo silloin, kun 1000 -vuotinen valtakunta alkaa. Herra on yksi ja hänen nimensä yksi. Jeesus, Pyhä Henki ja Isä ovat yksi ja sama Jumala. Jeesuksen ja Pyhän Hengen roolia ei enää tarvita. Jeesus palaa osaksi Isää, josta Hän on lähtöisinkin, samoin Pyhä Henki.

Eli tästä voimme päätellä, että ennen maailmankaikkeuden luomista Isä Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki olivat yhtä. Kolminaisuus alkoi, kun Jumala loi maailman. 1. Moos. 1:1 ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” Sana Jumala on tässä Elohim, joka on monikkomuotoinen sana Jumalasta.
Tämä maailmankaikkeus alkoi siitä kun Jumala ”synnytti” Jeesuksen. Ps 2 sanotaan: Tahdon ilmoittaa, mitä Herra on säätänyt. Hän sanoi minulle: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Pyydä minulta, niin minä annan kansat perinnöksesi ja maan ääret omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä ne murskaat,
särjet kuin saviastian.” (Ps 2: 7-9.)
Se, että Jumala ”synnytti” Jeesuksen tarkoittaa, että Jumala otti itsestään osan, ja teki siitä Jeesuksen. Aivan kuten Jumala otti Aadamista kylkiluun ja teki siitä Eevan. Kun tämän maailman aika päättyy, on enää yksi Jumala ja Hänellä yksi nimi.